Tuija Mäkinen - kuntavaalit 2008

Koulun alun lähestymisen huomaa viimeistään lehtien ja ilmaisjakelujen reppu- ja vaatemainoksista. Mihin kaikki vanhat reput joutuisivat, jos kaikki Jyväskylän kaupungin yli 11 000 peruskoululaista ostaisivat joka vuosi uuden repun? 

Kouluvuoden aloittaminen onnistuu isommilta koululaisilta myös vanhan tutun repun kanssa. Jotkut murrosikäiset pojat pitävät kai reppua lapsellisena ja yrittävät koleesti pärjätä ilman ja muutamat tytöt ovat niin neitiä, että tulevat kouluun pienen käsilaukun kanssa. Pitkään oppilaista havaintoja tehneenä voin vakuuttaa, että ilman reppua koulunkäynti ei onnistu. Ja jos vanha koulureppu ei tiedostavalle ja itsekriittiselle nuorelle kelpaa, niin sitten ei vanhempien auta muu kuin hankkia trendikkäämpi kuljetusväline kirjoille ja vihoille.

Hyvin levätyn kesän jälkeen on koululaisille hieno hetki tavata taas kaikki vanhat kaverit. Ja vielä jännittävämpää niille, jotka aloittavat lukuvuoden ihan uudessa koulussa. Ensimmäisen kouluviikon tunnelma on aina yhtä hieno. Tänä syksynä saadaan lisäksi jännittää myös sikainfluenssa-aaltoa, jonka arveltu saavan vauhtia koulujen ja päiväkotien avatessa ovensa. Pitäisikö lopettaa kättely ja halailu ja tehdä vain käsimerkkejä? Sekään tuskin estäisi taudin tarttumista kouluissa, jossa isot opetusryhmät istuvat pienissä luokkahuoneissa.

Influenssavaarasta huolimatta monissa perheissä kuitenkin huokaistaan helpotuksesta kun koululaisten pitkä kesäloma vihdoin päättyy ja jälkikasvunkin vuorokausirytmi saadaan säädettyä loma-asennosta arkeen. Nukkuminen on varsinkin kasvavalle tarpeellista niin kesällä kuin talvellakin ja unta täytyy saada riittävästi. Aikainen ylösnousu kouluaamuna tarkoittaa siis myös illanvirkuille ajoissa sänkyyn menemistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat ovat huolissaan nuorilla yleistyneestä viivästyneen univaiheen oireyhtymästä, joka sekoittaa sisäisen kellon ja aiheuttaa väsymystä aamupäivällä. Siinä yöuni jää hyvin lyhyeksi myöhäisen nukkumaanmenoajan ja pakottavan aikaisen heräämisen takia. Jokaisella ihmisellä on vuorokaudessa rytmisiä kynnyksiä, jolloin on helppoa nukahtaa tai valvoa. Nukahtaminen on vaikeaa, jos oikea nukahtamisaika tulee ohitettua valvomalla. Seuraavaa ramaisevaa hetkeä voi joutua odottamaan pitkään, jopa muutaman tunnin.

Joskus oma sisäinen kello saattaa jätättää, jolloin luontainen nukkumaanmenoaika helposti myöhentyy. Silloin on hyvä ottaa avuksi oikea kello säännöllisen nukkumisrytmin tueksi. Asiantuntijoiden mukaan liian vähäiset yöunet vaikuttavat kenen tahansa ja varsinkin kasvuikäisten suorituskykyyn, muistiin ja tarkkuuteen. Vastuu isompienkin lasten riittävästä nukkumisesta on vanhemmilla vaikka omissa huoneissaan aamupuolelle yötä asti kukkumista tuntuu joskus olevan vaikea valvoa. Koulussa valitettavasti näkee oppilaita, jotka sinnittelevät liian vähillä yöunilla ja saattavat sen takia oireilla myös fyysisesti esimerkiksi vatsavaivoilla tai päänsäryllä. 

Jos kotona joskus tuntuu siltä, että omat keinot eivät riitä niin vanhempien kasvatustyön tukena on kouluissa opettajien lisäksi myös muita ammattilaisia kuten kouluterveydenhoitajia, -psykologeja ja -kuraattoreita.

Siirry kommentoimaan kirjoitusta tai lähetä seurantailmoitus (trackback) omalta sivustoltasi.