Uuden Jyväskylän yhteinen vastuu lapsista ja nuorista
Keskisuomalainen 28.8.2008
Viime aikoina on puhuttu paljon lasten ja nuorten mielenterveydestä ja koko ajan kasvavista lastensuojelun kustannuksista. Viimesijaista lastensuojelutyötä tarvitaan kunnissa ja sen voimavarat pitää turvata, mutta uusi lastensuojelulaki painottaa ehkäisevän työn merkitystä. Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen ovat investointeja tulevaisuuden hyvinvointiin.
Kouluhyvinvoinnin valtakunnalliset tavoitteet asettaa haasteen uudelle Jyväskylälle. Koulurakennukset vaativat mittavia investointeja niiden opetuksen puitteiden saattamiseksi terveellisiksi ja toimiviksi, mutta lisäpanostamista tarvitsee myös psykososiaalisen tuen järjestäminen oppilaille lain tarkoittamalla tavalla. Oppilashuollon palvelut ovat hallinnolliset sektorirajat ylittävä kokonaisuus. Koulu tavoittaa koko ikäluokan ja on hyvä ja luonteva paikka tarjota apua ja tukea oppilaille ja perheille.
Yhdenvertaiset palvelut ovat investointi tulevaisuuteen
Kaikkea vastuuta oppilaiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta ei voi jättää opettajille vaan kouluterveydenhuollon ja psykososiaalisen oppilashuollon toimintaa on parannettava uudessa kunnassa. Koulu ei ole vain oppimisyhteisö vaan myös kasvuyhteisö, jossa opitaan erilaisia elämässä tarvittavia valmiuksia kuten yhdessä toimimista. Vuoden alusta tuli voimaan uusi lastensuojelulaki, joka määrää kunnan järjestämään kouluihin riittävät koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut. Lapsella ja nuorella tulee olla oikeus hyviin oppilashuollon palveluihin riippumatta siitä missä kunnanosassa hän asuu.
STM:n ja Stakesin suositusten mukaan yhtä koulukuraattoria ja -psykologia kohden oppilaita saisi olla 700-1000 kouluyksiköiden määrästä riippuen. Pääkaupunkiseudulla on jo pitkään ollut normina 800 oppilasta yhtä työntekijää kohden. Jyväskylän sosiaali- ja terveyslautakunta on laskenut, että uudessa Jyväskylässä on oppilashuollon työntekijöissä tuntuva vajaus verrattuna suosituksiin. Lisätarve on neljä koulupsykologia ja 5,5 koulukuraattoria. Kouluterveydenhoitoon tarvittaisiin yhden terveydenhoitajan ja 4,45 lääkärin työpanos lisää.
Lisäksi kokonaan oma lukunsa on toisen asteen opiskelijoille tarkoitettujen opiskelijahuollon palvelujen resurssien tuntuva alimitoitus. Jyväskyläläisten opiskelijoiden tilannetta pahentaa se, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on rajannut nuorisopsykiatrian palvelujen yläikärajaksi 18 vuotta. Monessa muussa maan sairaanhoitopiirissä sovelletaan korkeampaa ikärajaa aina 23 ikävuoteen asti.
Lasten ja nuorten ongelmia ei pidä yleistää tai liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Useimmat voivat yhä paremmin, mutta tosiasia on myös ongelmien vaikeutuminen. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mauri Marttusen mukaan noin viidesosa nuorista oireilee ja heistä puolet tarvitsisi ammatillista apua. Kaikkein vaikeimmin oireilevat pääsevät aina hoitoon, mutta noin puolet masentuneista nuorista ei saa apua vaikeuksiinsa. Nuori ei osaa hakeutua hoitoon tai avun hakeminen viivästyy tarpeettoman pitkään. Mitä kauempana palvelut ovat oppilaan arjesta, sitä vaikeampi hänen on niihin hakeutua.
Tänä päivänä myös monikulttuurisuus tuo omat haasteensa kouluille ja oppilashuoltotyölle. Ensimmäisen polven maahanmuuttajaperheiden lasten kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on ratkaisevan tärkeää perheiden ja lasten tulevaisuuden kannalta. Maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävälle yhteistyölle opettajat tarvitsevat tuekseen oppilashuollon asiantuntijuutta. Opettajalla pitäisi aina olla mahdollisuus saada konsultaatioapua koulupsykologilta tai –kuraattorilta.
Ongelmat eivät synny tyhjästä
Jyväskylän kaupungissa ja Jyväskylän maalaiskunnassa on meneillään vuosi sitten alkanut opetusministeriön rahoittama esi- ja perusopetuksen oppilashuollon kehittämishanke, joka on nyt saanut jatkorahoituksen tavoitteiden ulottamiseksi myös lukioiden opiskelijahuoltoon. Kehittämistoiminnassa korostetaan ennalta ehkäisevää työotetta ja vahvistetaan hallinnon rajat ylittävää moniammatillista työtä.
Yhtenä esimerkkinä uusista työmalleista on luokanopettajan ja koulupsykologin, –kuraattorin tai terveydenhoitajan yhdessä koko luokalle pitämä Friends-kurssi. Kymmenen tunnin mittainen kokonaisuus koostuu erilaisista harjoituksista, joissa vaikeille tilanteille ja ahdistaville tunteille haetaan myönteistä ratkaisua. Monissa nuoruusiän ongelmissa keskusteleminen, vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen, sanojen löytäminen tunteille ja itsetunnon vahvistaminen ovat ratkaisevan tärkeitä asioita nuoren psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.
Lapsen ja nuoren tärkeitä kasvuyhteisöjä ovat koti ja koulu ja niissä saatu tuki vastaa parhaiten lapsen ja nuoren tarpeisiin. Opettajien ja vanhempien välinen yhteisymmärrys ja pyrkimys hyvään yhteistyöhön heijastuvat oppilaan kokemaan turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Koulupsykologin ja koulukuraattoreiden palveluilla edistetään myös koulun ja kodin välisen yhteistyötä ja tuetaan sen onnistumista.
Parhaimmillaan peruspalveluissa pystytään hoitamaan lasten ja nuorten lievemmät mielenterveysongelmat. Tuen tarpeen huomaaminen, arvioiminen ja järjestäminen tutussa kasvuympäristössä on merkityksellistä. Jos taas peruspalvelut eivät toimi riittävän hyvin, niin lapsia ja nuoria joudutaan ohjaamaan yhä enemmän erikoispalveluihin kuten perheneuvolaan sekä lasten- ja nuorten psykiatriaan. Tämä lisää jonoja erikoissairaanhoitoon. Lisäksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset ja heidän perheensä ovat vaarassa jäädä kokonaan palvelujen ja oikea-aikaisen avun ulkopuolelle.
Lasten ja nuorten ongelmat eivät synny tyhjästä vaan ne liittyvät perheiden jaksamiseen, nuorilta yhä enemmän vaativaan yhteiskuntaan ja vähentyneeseen yhteisöllisyyteen. Tukea tarvitsevat eniten ne perheet, joiden vanhemmat ovat työttömiä, mielenterveys- tai päihdeongelmaisia. Tilastojen mukaan masentuneisuus on yhä useammin aikuisväestön sairaslomien ja työkyvyttömyyden syy. Iso osa aikuisten mielenterveysongelmista saa alkunsa jo nuorena, joten varhaisen puuttumisen merkitys on suuri sekä inhimilliseltä että myös kansantaloudelliselta kannalta katsottuna.
Tuija Mäkinen YTM,
koulukuraattori
Oppilashuolto, Jyväskylän kaupunki
