Talousarvio 2009 Vihreiden ryhmäpuhe
Vihreiden ryhmäpuhe 3.11.2008
Tuija Mäkinen
Hyvät valtuutetut, arvoisa puheenjohtaja
Vihreät ovat perehtyneet talousarvioehdotukseen ja haluamme ilmaista huolemme sen tiukkuudesta.
Toki ymmärrämme, että uuden kunnan tilanteessa on syytäkin olla tarkkana ja pitää kiinni tulorahoituksen riittävyydestä menoihin ja poistoihin. Terve kuntatalous ja suunnitelmallisuus on kannatettavia asioita.
Uuden Jyväskylän ensimmäinen talousarvio on erittäin investointipainotteinen kuten jo järjestämissopimuksessa päätettiin. Pelkästään nykyisen maalaiskunnan koulu- ja päiväkotirakennuksiin on varattu v. 2009-2012 yli 70 miljoonaa euroa. Valitettavasti useat koulut ovat luvattoman huonossa kunnossa ja suorastaan terveydelle vaarallisia. Uuden kunnan myötä nämä asiat saadaan vihdoin hoidettua kuntoon. Tässä piilee toki myös riski kun kuntatalouden näkymät ovat epävarmat mm. työllisyyskehityksen suhteen. Toisaalta julkinen rakentaminen taloudellisesti epävarmoina aikoina osoittaa yhteiskuntavastuuta.
Uuden Jyväskylän syntyminen luo erinomaiset mahdollisuudet maankäytön ja palvelurakenteiden suunnittelulle, mutta kasvattaa investointien myötä myös lainakantaa. Aivan aluksi palvelurakenteiden tutkiminen ja suunnittelu yhdenmukaiseksi koko uuden kunnan alueella on iso haaste. Tässä vaiheessa on järkevää kunnioittaa jo tehtyä työtä mm. palvelualueiden valmistelutyöryhmissä, mutta talousarvion toteutumista ja vaikutuksia palvelutasoon on seurattava tarkoin vuoden 2009 aikana.
Talousarvio lupaa tiukkuutta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kovin pitkään näin ei voi jatkua ja vihreät ehdottavat erityisen hyvinvointipainotteisen tulevaisuusinvestoinnin toteuttamista uudessa Jyväskylässä. Valtuustokauden alettua on laadittava suunnitelma, jonka mukaisesti palvelujen painopistettä siirretään korjaavista palveluista ehkäiseviin. Hyvinvointi-investoinnin tuotto-odotukset eivät realisoidu heti, mutta näkyvät ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisenä pitkällä tähtäimellä koko eliniän aikana. Matti Rimpelä mukaan ensimmäisenä tuotto-odotuksena voidaan odottaa kahden valtuustokauden aikana sijaishuollon ja erikoissairaanhoidon tarpeen väheneminen.
Hyvinvointi-investointeja tarvitaan myös opetustoimessa, jossa opetusryhmäkoot on pidettävä riittävän pieninä ja monikulttuurisia kouluja on tuettava nykyistä enemmän. Monikulttuuriset lapset tarvitsevat tukea, koska he joutuvat kohtaamaan kahden kulttuurin haasteet. Maahanmuuttajaperheiden ensimmäisen sukupolven lasten onnistunut juurtuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on ratkaisevan tärkeää koko perheelle ja seuraavalle sukupolvelle. Myös aikuisten aktiiviseen ja toimivaan kotouttamispolitiikkaan on tärkeää panostaa oikeaan aikaan.
Vihreä ryhmä on huolissaan myös työttömyysmäärärahojen tuntuvasta leikkaamisesta. Työllisyysasteen parantumisesta huolimatta vaikeimmin työllistyvien kuntoutustarpeet eivät ole vähentyneet. Myös maahanmuuttaneiden on vaikea työllistyä avoimilla työmarkkinoilla ilman tukitoimia. Meillä on kuitenkin hyvää osaamista työllistämis- ja aktivointitoimenpiteiden toteuttamisessa ja kokemusta niiden vaikuttavuudesta. Talousarvioehdotuksen sivulla 90 todetaankin pahaenteisesti, että seurauksena ”toimeentuloasiakkaiden ja passiivista työttömyystukea saavien työttömien määrä saattaa kasvaa, jolloin toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kustannukset kasvavat”.
Jyväskylä järjestää kymmenen vertailukaupungin joukossa halvimmalla sosiaali- ja terveyden huollon palvelut kun mittarina on euroa per asukas. Tässäkin voisimme pyrkiä suurten kaupunkien keskiarvoon niin kuin muissakin mittareissa.
Tämän talousarvioesityksen mukainen sosiaali- ja terveyspalveluihin varattu määräraha on uudessa Jyväskylässä 2370 euroa kk/asukas. Tämä summa on vähemmän asukasta kohti kuin nykyisessä Jyväskylässä tai nykyisessä Korpilahdessa, mutta vähän enemmän kuin nykyisessä maalaiskunnassa. Oulussa vastaava summa on noin 70 euroa asukasta kohti enemmän ja Tampereella käytetään peräti 221 euroa enemmän asukasta kohden kuukaudessa. Kun tuon kaupunkien välisen erotuksen euroa per asukas kertoo uuden Jyväskylän asukasluvulla (130 000) niin Tampereeseen verrattuna meiltä puuttuu peräti 28 Meuroa rahaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja Oulun tasoonkin verrattuna lähes 9 Meuroa.
Esityslistan teksteissä on paikoin kirjoitettu auki se mitä tällä rahalla saa. Esimerkiksi sivulla 81 kerrotaan, että talousarvioissa on voitu ottaa huomioon vain puolet kasvavan päivähoidon kysynnän arvioidusta lisätarpeesta. Kaikki me tiedämme, että 0-6 -vuotiaiden lasten määrä kasvaa uudessa Jyväskylässä joka vuosi. Täytyykö vain toivoa, että kotihoidon tuen kuntalisä kannustaa yhä useampia vanhempia jäämään kotiin hoitamaan lapsiaan.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa jätetään myös täyttämättä virkoja ja palkkaamatta sijaisia, jotta rahat saataisiin riittämään. Tästä kerrotaan esim. s.115 sosiaali- ja perhepalveluiden taloussuunnitelmassa. Huolestuttavalta tuntuu myös sivulla 107 vanhus- ja vammaispalvelujen toiminnan kuvaus. Siinä mm. kerrotaan että henkilöstömenojen vähentäminen edellyttää 10 työntekijän vähentämistä. Ja että kotihoidosta siirretään ihmisiä muihin tehtäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Alun alkaen tarkoitus oli toki palkata juuri lapsiperheiden tarpeisiin erikoistuneita perhetyöntekijöitä ja kodinhoitajia uutena tärkeänä palveluna alkavaan lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun eikä suinkaan siirtää sinne työntekijät vanhus- ja vammaispalveluiden kotihoidosta.
Näistä sosiaali- ja terveyspalvelujen puuttuvista rahoista riittää neuvoteltavaa kaupunginhallituksen budjettiseminaarissa. - Annetaanko lisää ropoja työttömille vai vanhuksille vai neuvoloille vai opiskelijahuollolle? Vai jäädäänkö seuraamaan alibudjetoinnin vaikutuksia ennen korjausliikkeitä?
Kaiken kaikkiaan kiitos talousarviokirjan laatijoille sen helppolukusuisuudesta. Tekstiosat ovat lisääntyneet ja selkokielistyneet. Tosin talousarviota lukiessa syntyy välillä epäilys siitä, että tavoitteet ja määrärahat elävät paikoin ihan eri elämää. Ehkä palvelutavoitteita kannattaisi päivittää lähemmäksi reaalimaailmaa, jotta uudet kaupunginvaltuutetut eivät hämääntyisi eikä henkilöstöltä odotettaisi ihan mahdottomia.
Vihreät odottavat uudelta tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnalta luovuutta ja uusia innovatiivisia avauksia. Haluamme muistuttaa, että kunnat ovat ilmastomuutoksen torjumisessa avainasemassa ja odotamme tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan paneutuvan erityisesti tähän asiaan. Asuminen ja liikenne tuottaa paljon päästöjä, joiden vähentämiseen voidaan vaikuttaa. Eheä ja tiivis yhdyskuntarakenne helpottaa joukkoliikenteen järjestämistä ja houkuttelee kevyen liikenteen käyttäjäksi. myös kierrätyksen tehostamiseksi ja energian kulutuksen vähentämiseksi on paljon tehtävissä.
Yksi Vihreiden odottama esitys on siirtyminen oman konsernin tuottamaan biopolttoaineen jakeluun avaamalla Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon yhteyteen Jyväskylän ensimmäinen biokaasuautojen tankkauspiste. Tämä kaupungin imagoa uusiutuvien energioiden osaajana korostava hanke voidaan toteuttaa samalla kun Nenäinniemeen valmistuu vuodenvaihteen jälkeen kolmas biokaasureaktori ja kaasun tuotto tehostuu. Biometaanin tankkausasema etenee heti kun lautakunta tekee asiasta aloitteen ja puhdistamolle annetaan konserniohje hankkeen toteuttamiseksi.
Loppukevennyksenä en malta olla mainitsematta Vihreissä hilpeyttä herättänyttä kaupungin tytäryhtiö Laajavuori oy:n toiminnan kuvausta sivulla 260. Emme arvanneet, että meillä on tytäryhteisö, jonka päätarkoitus ja toiminta-ajatus tekstistä päätellen on majoittaa rakennusalan komennusmiehiä näinä leutoina talvina.
