Keljonlahden voimala
Miksi uusi voimala Keljonlahteen - mielipidekirjoitus 8.11.2006 Keskisuomalainen
Ahti Vielma (keskisuomalainen 13.10.2006) jaksaa ihmetellä miksi Jyväskylän vihreät suhtautuvat myönteisesti uuden voimalaitoksen sijaintiin Keljonlahdella vaikka vihreät hänen ymmärryksensä mukaan ovat olleet 1990-luvun lopulla kannattamassa energiayhtiön enemmistöosuuden myyntiä silloiselle Imatran Voima Oy:lle.
Vihreille kestävä kehitys merkitsee kokonaisvaltaista tarkastelua, joka ottaa huomioon asioiden ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset pitkällä tähtäimellä. Kaupunkialueilla on kaukolämmitys kestävän kehityksen mukaisesti ehdottomasti paras lämmitysmuoto. Energiavoimala ei ole missään kaunis, mutta on vastuullisempaa käyttää lähellä tuotettua energiaa. Uuden voimalan sijoituspaikaksi on jäänyt jäljelle Keljonlahti, kun Rauhalahden tontti ei ole ollut vaihtoehto Fortumin asettamien reunaehtojen vuoksi. Voimalan sijaintipaikkapäätös on tehty kaupunginvaltuustossa jo vuosi sitten marraskuussa.
Maakuntavaltuustossa Vielma vastustaa äänekkäästi kansallisesti arvokkaiden kallioalueiden suojelua ja merkitsemistä valmisteilla olevaan Keski-Suomen maakuntakaavaan. Samaan aikaan hän kaupunginvaltuustossa yhtä suureen ääneen paheksuu voimalan rakentamisen edellyttämää kallion louhintaa Keljonlahdella. Vielman esittämät väitteet järven rannan massiivisista täyttöaikeista ja suunnitelmista rakentaa uusi voimala pohjavesialueelle eivät pidä paikkaansa kuten asemakaavan asiakirjoista ilmenee, jos niihin tutustuu. Ympäristö- ja rakennuslupaviranomaiset ovat tehtäviensä tasalla arvioidessaan rakentamisen vaikutuksia ja asettaessaan lupaehtoja.
Selvyyden vuoksi kertauksena vielä muutama tosiasia lähihistoriasta liittyen paikalliseen energiapolitiikkaan. Kaupunginvaltuusto ei ole koskaan käsitellyt Jyväskylän Energia oy:n myyntiä, koska kaupunginhallitus otti asian pois valtuuston esityslistalta. Tähän ratkaisuun päädyttiin kun oli ilmeistä, että myynnille ei saada valtuutettujen enemmistön tukea. Myyntiä valmisteli silloinen kaupunginhallitus, jonka puheenjohtaja oli kokoomuslainen Markku Lumio. Itse olin tuolloin kaupunginhallituksen jäsen, mutta vihreät ryhmänä eivät ole koskaan ottaneet kantaa asiaan.
Kaupunginhallituksessa ajateltiin, että kunnan asia ei ole osallistua riskialttiiseen kovaan bisnekseen. Silloinen myyntiaie perustui oletukseen kilpailun kovenemisesta lainsäädännön muututtua ja sähkömarkkinoiden vapauduttua. Kaupan valmisteluihin liittyi etukäteen neuvoteltuja myyntiehtoja, joihin sisältyi olennaisena osana kaupan toisena osapuolena olleen IVO:n sitoutuminen keskittämään energia-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaansa Jyväskylään. Kaupungin silloisessa työttömyystilanteessa ja elinkeino-elämän aallonpohjassa tämä oli merkittävä lupaus. Lopulta energiayhtiön myyntiaikeesta luovuttiin yksimielisesti ja sen sijaan päätettiin aloittaa Jyväskylän Energia oy:n kehittäminen kaupungin strategisena omaisuutena. Tähän kehittämistyöhön sitoutuivat yksimielisesti kaikki valtuuston poliittiset ryhmät ja sitä on johdonmukaisesti jatkettu tähän päivään asti.
Sähkömarkkinat vapautuivat Suomessa v. 1995 ja energialiiketoiminnassa alkoi uusi aikakausi. Viime vuodet ovat osoittaneet, että olosuhteet markkinoilla muuttuivat päinvastaiseen suuntaan kuin odotettiin. Kun sääntely purettiin, niin sähkömarkkinat keskittyivät rajusti eikä lainsäätäjien odottamaa kilpailua sähkön hinnassa syntynytkään. Näin energianyhtiön pitäminen kaupungin omistuksessa on myöhemmin osoittautunut viisaaksi päätökseksi.
Sähkön- ja lämmöntuotannosta on tullut taloudellisesti yhä merkittävämpää liiketoimintaa, joka tuottaa voittoa omistajilleen. Oman sähkön- ja lämmöntuotannon lisääminen on nykyisessä markkinatilanteessa mitä parhain tapa vahvistaa Jyväskylän Energiaa ja sitä kautta kaupungin vakavaraisuutta. Jyväskylän Energia on teettänyt uuden voimalaitoksen kannattavuudesta riittävän monta selvitystä.
Kaupungin yksin omistama energiayhtiö jättää taloudelliset vaikutukset lähialueelle, tulouttaa omistajalleen ja tarjoaa työtä koko maakunnassa. Merkittävintä uudessa voimalahankkeessa on siirtyminen uuteen tekniikkaan ja kestävämpään energiatuotantoon biopolttoaineiden osuuden tuntuvan lisääntymisen myötä. Myös ilmastomuutoksen näkökulmasta tämä on keskeisin peruste uuden voimalan rakentamiselle.
Tuija Mäkinen, vihr
kaupunginhallituksen jäsen
maakuntavaltuutettu
