Puheita
Suomen Kuntaliiton valtuusto
Vihreiden ryhmäpuhe 30.11.2006
Tuija MäkinenArvoisa puheenjohtaja ja hyvät Kuntaliiton valtuutetutKunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteistaVihreä ryhmä on keskustellut Kunta- ja palvelurakenne uudistuksesta ja Kuntaliiton tärkeästä roolista sen tukijana. Kuntaliitto on nimennyt kuntakentän uudistamistyön ja Puitelakiin liittyvät tavoitteet kärkihankkeekseen v.2007. Kuntauudistus on vaativa hanke osin jo siksi että kunnat ovat hyvin erilaisia, on kaupunkikeskuksia, maaseutukuntia ja pitkien etäisyyksien harvaan asuttuja kuntia.Kaikkien kuntien tärkeä tehtävä on järjestää asukkailleen palvelut, niiden hyvin hoitaminen on tärkeää tasa-arvoisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilymisen kannalta. Kuitenkaan kunta ei vastaa pelkästään asukkaidensa palveluista. Se vastaa myös yhdyskunnan kehittymisestä, elinkeinoedellytysten luomisesta sekä ympäristön viihtyvyydestä ja paikallisdemokratian toimivuudesta.Käsittelen tässä puheessani aluksi Kuntaliiton toimintasuunnitelmaa vuosille 2007 – 2015 ja poimin sieltä joitakin teemoja, joita Vihreät haluavat erityisesti painottaa. Lopuksi nostan esiin joitakin vihreille tärkeitä asioita Kuntaliiton esittämistä hallitusohjelmatavoitteista.
Ensimmäisenä haluamme kiinnittää huomiota toimintasuunnitelmassa tavoitetilaan, joka koskee kuntien itsehallintoa, demokratiaa ja johtamista. Tämä on vihreiden mielestä oleellinen kysymys. Jos kuntauudistuksessa ei päädytä kuntien yhdistämiseen suuremmiksi peruskunniksi vaan etsitään erilaisia kuntien välisiä yhteistoiminta-alueita, niin seurauksena on demokratian väheneminen ja vastuusuhteiden hämärtyminen. Äänestäjä ei voi enää vaikuttaa suoraan päätöksentekijöihin, koska välitason hallintoa kuten esimerkiksi isojen monialaisten kuntayhtymien päätöksentekijöitä ei meillä voida kuntauudistuksen jälkeenkään valita suorilla vaaleilla.
Toinen asia koskee johtamista, puitelain vaatiman prosessin läpivieminen vaatii kuntien johdolta kykyä tietoiseen muutosjohtamiseen. Tämä on vaativa johtamisen laji. Osassa Suomen kuntia vallitsee yhden valtapuolueen poliittinen hegemonia. Näissä oloissa kunnan poliittisen johdon neuvottelutaidot eivät ole saaneet riittävää harjoitusta puitelaissa niille nyt annetun tehtävän vaatimalla tavalla. Kuntaliitolta toivoisimmekin aktiivista otetta suhteessa kuntiin, viisautta ja vahvaa konsultatiivista roolia muutosprosessiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvetta olisi myös suoranaisen kriisipalvelun antamiseen niille kunnille ja seuduille missä neuvottelut eivät etene puitelain hengen mukaisella tavalla.
Vihreät pitävät puitelain heikkoutena puuttuvaa aikataulua uudistusten toteuttamiselle. Esitettyjen suunnitelmien arvioinnille on laissa määritelty aikataulu, mutta uudistusten toteuttamiselle ei ole asetettu mitään perälautaa. Vaarana on, että syntyy paljon porua, mutta vähän villoja. Toivomme kuitenkin, että suurista peloista huolimatta kuntakentällä otetaan pieniä askeleita oikeaan suuntaan.
Vihreä ryhmä haluaa myös korostaa Kuntaliiton merkitystä edunvalvojana kun kyse on valtion kuntapolitiikasta. On saatava varmuus siitä, että puitelaissa luvattu valtionosuusuudistus ei heikennä kuntien rahoitusasemaa ja että valtionosuuksien määräytymisen ja kuntien välisen verotulontasauksen yhteisvaikutus on kuntien edun mukainen. Lopputuloksen pitää olla selkeä ja läpinäkyvä kuten on luvattu.
On hyvä asia, että Kuntaliiton tavoitteissa on mainittu valtion aluehallinnon selkiinnyttäminen vastaamaan uudistunutta kunta- ja palvelurakennetta. Vihreät ovat jo pitkään vaatineet valtion aluetason rakenteiden yhtenäistämistä. Nykytilanne on niin sekava, että kuntapäättäjältäkin kestää sen hahmottaminen useita vuosia. Vihreiden ryhmässä keskustelua herätti myös asetettu tavoite kuntien maksupolitiikan uudistamisesta ja veropohjan vahvistumisesta. Kuntien päätösvallan lisääntyminen kuntien maksupolitiikassa on toivottavaa, mutta se ei kuitenkaan saa tarkoittaa vain peruspalveluista perittävien asiakasmaksujen nostamista. Toivoisimme kuntien voivan käyttää enemmän harkintaa myös ympäristö- ja haittavero –tyyppisten maksujen perimiseksi oman kuntansa alueella. Keskustelimme myös siitä, että kiinteistövero voi vaihdella kuntien välillä, mutta ei saman kunnan sisällä. Olisi kuitenkin perusteltua määrätä erisuuruinen kiinteistövero esim. vapaa-ajan asunnolle sen sijainnista riippuen. Nyt kiinteistövero on saman suuruinen riippumatta sijainnista jossain syrjäisessä mummonmökissä tai palvelujen äärellä kunnan parhaassa järvimaisemassa. Nykyään koiravero lienee ainoa vero, jonka perimisen suhteen kunta saa käyttää vapaata harkintaa.
Tässä yhteydessä kiinnitimme huomiota myös Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteeseen, jossa esitetään vaatimus liikenne- ja ympäristöverojen tuoton osittaisesta tulouttamisesta kunnille esimerkiksi infrastruktuuri- tai ympäristöinvestointeihin. Tätä tavoitetta kannattaa viedä eteenpäin.
Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteista poimimme muutaman muunkin vihreille tärkeän asian, joiden suhteen toivomme menestystä. Ilahtuneina panimme merkille maininnan joukkoliikenteen kehittämisestä työssäkäyntialueilla. Tämä on tärkeä tavoite sekä maakunnissa että suurien kaupunkien keskustoissa. Joukkoliikenne tarvitsee lisää tukea, esimerkiksi maaseudun linja-autovuoroja on viime vuosina karsittu kovalla kädellä kustannussyistä. Joukkoliikenteen kehittäminen ja tukeminen työssäkäyntialueella koskee linja-autoliikenteen lisäksi myös raideliikennettä.
Yksi Kuntaliiton esittämistä tavoitteista on vaatimus kansallisen vanhuuspoliittisen ohjelman laatimisesta. Vihreät kannattavat tätä ajatusta, ikärakenteen muuttuminen ja vanhusten palveluiden kasvava tarve on haaste kaikille kunnille. Samoin tavoitteisiin sisällytetty vammaislainsäädännön uudistamisen jatkaminen on tärkeää ja erityisesti vammaisten subjektiivinen oikeus avustajapalveluun on turvattava nykyistä paremmin. Yksi Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite on nostaa ensisijaisia toimeentuloetuuksia tasolle, joka on selkeästi viimesijaista toimeentulotukea suurempi. Tämä on tärkeä tavoite kaikkien kunnanvaltuutettujen mielestä. Ei ole oikein, että heikoimmassa taloudessa asemassa olevat ihmiset joutuvat ensisijaisen etuutensa riittämättömyyden vuoksi hakemaan kunnalta toimeentulotukea. Sosiaaliturvamme on puutteellinen ja kaipaa uudistusta. Perusturvakysymykseen vihreät esittävät ratkaisuksi kaikille maksettavaa perustuloa.
Vihreät tukevat myös niitä Kuntaliiton esittämiä tavoitteita, jotka liittyvät työvoiman saatavuuden turvaamisen ja työvoimapolitiikan uudistamiseen. Kuntia on tuettava niiden elinvoimaisuuden edellyttämän osaavan työvoiman rekrytoinnissa. Kuntien on tulevaisuudessa kilpailtava muiden työnantajien kanssa henkilöstön saatavuudesta, tämä on paitsi palkan suuruuteen liittyvä kysymys niin myös julkisen sektorin työyhteisöjen hyvinvointiin liittyvä asia.
Kaikki työelämäkysymyksiin liittyvät tavoitteet ovat tärkeitä, mutta haluamme vielä erikseen korostaa kahta esitetyistä. Vihreät ovat jo pitkään puhuneet työperäisen maahanmuuton helpottamisesta sekä tähän liittyen kotouttamisen ja suomenkielen taidon saavuttamisen tärkeydestä. Maahanmuuttajien tukemiseen tarvitaan sekä valtion että kuntien toimenpiteitä ja rahoitusta. Näemme tärkeänä myös tukea välityömarkkinoiden syntymistä. Kehitysvammaiset, vajaakuntoiset ja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat pehmeämpiä ja joustavampia työpaikkoja. Tälläisten työpaikkojen syntymistä voidaan parhaiten edistää tukemalla sosiaalisten yritysten toimintaa.
Kuntaliiton talousarvioon liittyen on täällä esitetty ajatus kuntien maksuosuuksien korottamistarpeesta. Vihreä ryhmä ei toivo sellaista esitystä. Kuntakentän ollessa suuressa muutosvaiheessa on jäsenmaksujen korotuksista syytä pidättäytyä ja kehittää Kuntaliiton omaa toimintaan vastaamaan uudistunutta kunta- ja palvelurakennetta. Tarvittaessa toimintoja ja olemassa olevia resursseja tulee kohdentaa uudelleen.
Lopuksi vielä kritiikkiä. Vihreä ryhmä olisi toivonut, että Kuntaliiton toimintasuunnitelmassa esiintyisi sana ilmastomuutos. Näin pitkän ajan toimintasuunnitelmassa asia olisi tärkeä tiedostaa. Myös kuntien on vastattava ilmastomuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja otettava ilmastomuutoksen uhat omissa toimissaan huomion esimerkiksi kaavoituksessa, maankäytössä, liikenteessä ja energiahuollon kysymyksissä.
Arvoisa valtuusto ja hyvät virkamiehet
Loppukevennyksenä kerrottakoon yksi näkökulma puitelain keinoihin. Eräät kaupunkiseudut on velvoitettu yhteistyöhön. Kuntien väliset neuvottelut ovat tietysti ensisijainen keino saada syntymään puitelain mukainen yhteinen suunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä palveluiden käytöstä yli kuntarajojen. Pelkona kuitenkin on, että kaikilla kaupunkiseuduilla ei omin voimin päästä asioista yhteisymmärrykseen.
Puitelaki mainitsee erikseen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat, joiden asioihin arvovaltainen arviointiryhmä puuttuu. Esitetyt suunnitelmat ja tehdyt päätökset arvioi viime kädessä ministeriö ja tarvittaessa myös tekee päätökset kuntien puolesta. Tätä samaa menettelyä vihreät olisivat toivoneet myös erityisen vaikeassa poliittisessa asemassa olevien kaupunkiseutujen kohdalla.
Vihreä ryhmä on keskustellut Kunta- ja palvelurakenne uudistuksesta ja Kuntaliiton tärkeästä roolista sen tukijana. Kuntaliitto on nimennyt kuntakentän uudistamistyön ja Puitelakiin liittyvät tavoitteet kärkihankkeekseen v.2007. Kuntauudistus on vaativa hanke osin jo siksi että kunnat ovat hyvin erilaisia, on kaupunkikeskuksia, maaseutukuntia ja pitkien etäisyyksien harvaan asuttuja kuntia.
Kaikkien kuntien tärkeä tehtävä on järjestää asukkailleen palvelut, niiden hyvin hoitaminen on tärkeää tasa-arvoisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilymisen kannalta. Kuitenkaan kunta ei vastaa pelkästään asukkaidensa palveluista. Se vastaa myös yhdyskunnan kehittymisestä, elinkeinoedellytysten luomisesta sekä ympäristön viihtyvyydestä ja paikallisdemokratian toimivuudesta.Käsittelen tässä puheessani aluksi Kuntaliiton toimintasuunnitelmaa vuosille 2007 – 2015 ja poimin sieltä joitakin teemoja, joita Vihreät haluavat erityisesti painottaa. Lopuksi nostan esiin joitakin vihreille tärkeitä asioita Kuntaliiton esittämistä hallitusohjelmatavoitteista. Ensimmäisenä haluamme kiinnittää huomiota toimintasuunnitelmassa tavoitetilaan, joka koskee kuntien itsehallintoa, demokratiaa ja johtamista. Tämä on vihreiden mielestä oleellinen kysymys. Jos kuntauudistuksessa ei päädytä kuntien yhdistämiseen suuremmiksi peruskunniksi vaan etsitään erilaisia kuntien välisiä yhteistoiminta-alueita, niin seurauksena on demokratian väheneminen ja vastuusuhteiden hämärtyminen. Äänestäjä ei voi enää vaikuttaa suoraan päätöksentekijöihin, koska välitason hallintoa kuten esimerkiksi isojen monialaisten kuntayhtymien päätöksentekijöitä ei meillä voida kuntauudistuksen jälkeenkään valita suorilla vaaleilla. Toinen asia koskee johtamista, puitelain vaatiman prosessin läpivieminen vaatii kuntien johdolta kykyä tietoiseen muutosjohtamiseen. Tämä on vaativa johtamisen laji. Osassa Suomen kuntia vallitsee yhden valtapuolueen poliittinen hegemonia. Näissä oloissa kunnan poliittisen johdon neuvottelutaidot eivät ole saaneet riittävää harjoitusta puitelaissa niille nyt annetun tehtävän vaatimalla tavalla. Kuntaliitolta toivoisimmekin aktiivista otetta suhteessa kuntiin, viisautta ja vahvaa konsultatiivista roolia muutosprosessiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvetta olisi myös suoranaisen kriisipalvelun antamiseen niille kunnille ja seuduille missä neuvottelut eivät etene puitelain hengen mukaisella tavalla.Vihreät pitävät puitelain heikkoutena puuttuvaa aikataulua uudistusten toteuttamiselle. Esitettyjen suunnitelmien arvioinnille on laissa määritelty aikataulu, mutta uudistusten toteuttamiselle ei ole asetettu mitään perälautaa. Vaarana on, että syntyy paljon porua, mutta vähän villoja. Toivomme kuitenkin, että suurista peloista huolimatta kuntakentällä otetaan pieniä askeleita oikeaan suuntaan.Vihreä ryhmä haluaa myös korostaa Kuntaliiton merkitystä edunvalvojana kun kyse on valtion kuntapolitiikasta. On saatava varmuus siitä, että puitelaissa luvattu valtionosuusuudistus ei heikennä kuntien rahoitusasemaa ja että valtionosuuksien määräytymisen ja kuntien välisen verotulontasauksen yhteisvaikutus on kuntien edun mukainen. Lopputuloksen pitää olla selkeä ja läpinäkyvä kuten on luvattu.On hyvä asia, että Kuntaliiton tavoitteissa on mainittu valtion aluehallinnon selkiinnyttäminen vastaamaan uudistunutta kunta- ja palvelurakennetta. Vihreät ovat jo pitkään vaatineet valtion aluetason rakenteiden yhtenäistämistä. Nykytilanne on niin sekava, että kuntapäättäjältäkin kestää sen hahmottaminen useita vuosia. Vihreiden ryhmässä keskustelua herätti myös asetettu tavoite kuntien maksupolitiikan uudistamisesta ja veropohjan vahvistumisesta. Kuntien päätösvallan lisääntyminen kuntien maksupolitiikassa on toivottavaa, mutta se ei kuitenkaan saa tarkoittaa vain peruspalveluista perittävien asiakasmaksujen nostamista. Toivoisimme kuntien voivan käyttää enemmän harkintaa myös ympäristö- ja haittavero –tyyppisten maksujen perimiseksi oman kuntansa alueella. Keskustelimme myös siitä, että kiinteistövero voi vaihdella kuntien välillä, mutta ei saman kunnan sisällä. Olisi kuitenkin perusteltua määrätä erisuuruinen kiinteistövero esim. vapaa-ajan asunnolle sen sijainnista riippuen. Nyt kiinteistövero on saman suuruinen riippumatta sijainnista jossain syrjäisessä mummonmökissä tai palvelujen äärellä kunnan parhaassa järvimaisemassa. Nykyään koiravero lienee ainoa vero, jonka perimisen suhteen kunta saa käyttää vapaata harkintaa.Tässä yhteydessä kiinnitimme huomiota myös Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteeseen, jossa esitetään vaatimus liikenne- ja ympäristöverojen tuoton osittaisesta tulouttamisesta kunnille esimerkiksi infrastruktuuri- tai ympäristöinvestointeihin. Tätä tavoitetta kannattaa viedä eteenpäin.Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteista poimimme muutaman muunkin vihreille tärkeän asian, joiden suhteen toivomme menestystä. Ilahtuneina panimme merkille maininnan joukkoliikenteen kehittämisestä työssäkäyntialueilla. Tämä on tärkeä tavoite sekä maakunnissa että suurien kaupunkien keskustoissa. Joukkoliikenne tarvitsee lisää tukea, esimerkiksi maaseudun linja-autovuoroja on viime vuosina karsittu kovalla kädellä kustannussyistä. Joukkoliikenteen kehittäminen ja tukeminen työssäkäyntialueella koskee linja-autoliikenteen lisäksi myös raideliikennettä.Yksi Kuntaliiton esittämistä tavoitteista on vaatimus kansallisen vanhuuspoliittisen ohjelman laatimisesta. Vihreät kannattavat tätä ajatusta, ikärakenteen muuttuminen ja vanhusten palveluiden kasvava tarve on haaste kaikille kunnille. Samoin tavoitteisiin sisällytetty vammaislainsäädännön uudistamisen jatkaminen on tärkeää ja erityisesti vammaisten subjektiivinen oikeus avustajapalveluun on turvattava nykyistä paremmin. Yksi Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite on nostaa ensisijaisia toimeentuloetuuksia tasolle, joka on selkeästi viimesijaista toimeentulotukea suurempi. Tämä on tärkeä tavoite kaikkien kunnanvaltuutettujen mielestä. Ei ole oikein, että heikoimmassa taloudessa asemassa olevat ihmiset joutuvat ensisijaisen etuutensa riittämättömyyden vuoksi hakemaan kunnalta toimeentulotukea. Sosiaaliturvamme on puutteellinen ja kaipaa uudistusta. Perusturvakysymykseen vihreät esittävät ratkaisuksi kaikille maksettavaa perustuloa.Vihreät tukevat myös niitä Kuntaliiton esittämiä tavoitteita, jotka liittyvät työvoiman saatavuuden turvaamisen ja työvoimapolitiikan uudistamiseen. Kuntia on tuettava niiden elinvoimaisuuden edellyttämän osaavan työvoiman rekrytoinnissa. Kuntien on tulevaisuudessa kilpailtava muiden työnantajien kanssa henkilöstön saatavuudesta, tämä on paitsi palkan suuruuteen liittyvä kysymys niin myös julkisen sektorin työyhteisöjen hyvinvointiin liittyvä asia.Kaikki työelämäkysymyksiin liittyvät tavoitteet ovat tärkeitä, mutta haluamme vielä erikseen korostaa kahta esitetyistä. Vihreät ovat jo pitkään puhuneet työperäisen maahanmuuton helpottamisesta sekä tähän liittyen kotouttamisen ja suomenkielen taidon saavuttamisen tärkeydestä. Maahanmuuttajien tukemiseen tarvitaan sekä valtion että kuntien toimenpiteitä ja rahoitusta. Näemme tärkeänä myös tukea välityömarkkinoiden syntymistä. Kehitysvammaiset, vajaakuntoiset ja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat pehmeämpiä ja joustavampia työpaikkoja. Tälläisten työpaikkojen syntymistä voidaan parhaiten edistää tukemalla sosiaalisten yritysten toimintaa.Kuntaliiton talousarvioon liittyen on täällä esitetty ajatus kuntien maksuosuuksien korottamistarpeesta. Vihreä ryhmä ei toivo sellaista esitystä. Kuntakentän ollessa suuressa muutosvaiheessa on jäsenmaksujen korotuksista syytä pidättäytyä ja kehittää Kuntaliiton omaa toimintaan vastaamaan uudistunutta kunta- ja palvelurakennetta. Tarvittaessa toimintoja ja olemassa olevia resursseja tulee kohdentaa uudelleen.Lopuksi vielä kritiikkiä. Vihreä ryhmä olisi toivonut, että Kuntaliiton toimintasuunnitelmassa esiintyisi sana ilmastomuutos. Näin pitkän ajan toimintasuunnitelmassa asia olisi tärkeä tiedostaa. Myös kuntien on vastattava ilmastomuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja otettava ilmastomuutoksen uhat omissa toimissaan huomion esimerkiksi kaavoituksessa, maankäytössä, liikenteessä ja energiahuollon kysymyksissä.Arvoisa valtuusto ja hyvät virkamiehetLoppukevennyksenä kerrottakoon yksi näkökulma puitelain keinoihin. Eräät kaupunkiseudut on velvoitettu yhteistyöhön. Kuntien väliset neuvottelut ovat tietysti ensisijainen keino saada syntymään puitelain mukainen yhteinen suunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä palveluiden käytöstä yli kuntarajojen. Pelkona kuitenkin on, että kaikilla kaupunkiseuduilla ei omin voimin päästä asioista yhteisymmärrykseen.Puitelaki mainitsee erikseen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat, joiden asioihin arvovaltainen arviointiryhmä puuttuu. Esitetyt suunnitelmat ja tehdyt päätökset arvioi viime kädessä ministeriö ja tarvittaessa myös tekee päätökset kuntien puolesta. Tätä samaa menettelyä vihreät olisivat toivoneet myös erityisen vaikeassa poliittisessa asemassa olevien kaupunkiseutujen kohdalla.
