Mielipiteitä
Mielipidekirjoitus 11.9.2006 Keskisuomalainen
Kaupungin ja maalaiskunnan kuntaliitos on järkiavioliitto
Jyväskylän seudun kuntarakenne on ongelmallinen sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Ongelman järkevässä ratkaisussa on kysymys ensisijaisesti kaupunkiseudun toiminnallisesta eheyttämisestä ja siinä samalla palvelurakenteiden uudelleen tarkastelusta. Kaupunkiseudun hajaantuminen moneen keskenään kiistelevään kuntaan johtaa yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen, nostaa asumisen ja liikenteen kustannuksia, vaikeuttaa elinkeinopolitiikkaa ja johtaa sosiaaliseen epätasapainoon kuntien välillä. Ei ole kestävää kehitystä, että kaupunki luo omilla toimillaan edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle ja samalla työssäkäyvät ihmiset kasvavassa määrin muuttavat naapurikuntiin.
Jyväskylän seudulla kuntarajoilla ei ole mitään tekemistä ihmisten asioinnin tai työssäkäynnin kanssa. Työpaikat Jyväskylässä ja asunnot naapurikunnissa on epäreilu ja kestämätön asetelma. Kaupunki on nykyisellään pieni tiheästi asuttu saari suurten reunakuntien puristuksessa. Samaan aikaan kun koko maassa edetään harppauksin kohti järkeviä kuntakokonaisuuksia, niin naapurissa Jyväskylän maalaiskunta pitää muodollista itsenäisyyttään arvona sinänsä.
Tosiasia on, että maalaiskunta tarvitsee menestyvän Jyväskylän voidakseen tuottaa itse peruspalvelunsa. Nyt kaupunkiseudun ongelma on siirtynyt jo toiselle asteelle, kun Jyväskylän kasvun ja menestyksen esteeksi ovat muodostumassa kuntarajat. Yhdellä kaupunkiseudulla ei ole mitään mieltä kilpailla naapurikuntien kesken kun kaikkien yhteinen etu on yhdistää voimat ja muodostaa menestyvä valtakunnanosakeskus. Koko Keski-Suomen maakunnan hyvinvointi on paljolti kiinni Jyväskylän seudun vetovoimasta ja osaamisesta suhteessa maan muihin kaupunkiseutuihin.
Jyväskylässä työpaikat lisääntyvät, mutta työttömyys säilyy korkealla tasolla. Kaupungin puolella asukasrakenteelle on tunnusomaista opiskelijoiden ja työttömien suuri määrä suhteessa työssäkäyvään väestöön. Sosiaalista epätasa-arvoisuutta naapurikuntien välillä lisää se, että viime vuosina esimerkiksi maalaiskunta ei ole panostanut vuokra-asuntojen rakentamiseen vaan keskittynyt omakotitonttien kaavoittamiseen. Tästä seurauksena vähemmän veroja maksavat vähätuloiset ihmiset muuttavat kaupunkiin heidän kannaltaan parempien palveluiden äärelle. Jyväskylän kaupungissa palvelut ovat harvennuksen jälkeenkin edelleen aivan toista luokkaa kuin maalaiskunnan puolella.
Keskisuomalaisen mielipidepalstalla on esitetty mielikuvituksellisia väitteitä (mm. Kirsi Samiloff 2.9.2006) kaupungin ahneudesta ja kaikkien kuviteltavissa olevien palveluiden alasajamisesta maalaiskunnan taajamista, jos kuntaliitos toteutuu. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden kannalta maalaiskunnan asukkaiden etu on kuntaliitos Jyväskylän kanssa. Isommassa kunnassa on mahdollista toteuttaa järkevä palvelurakenne, joka takaa monipuoliset, laadukkaat ja saavutettavissa olevat palvelut kaikille väestöryhmille, myös erityisryhmille ja vähemmistöille.
Jyväskylän seudulla kuntarakenteen ongelmiin on tähän asti haettu ratkaisua verkostokaupunkimallista. Käytännössä usean eri kunnan yhteinen palvelutuotanto ei ole yksinkertainen asia vaan vaatii paljon hallintobyrokratiaa ja hämärtää kunnallista autonomiaa. Demokratian kannalta rehellinen kuntaliitos on kuntalaisten yhteinen etu.
Tuija Mäkinen, vihr
kaupunginvaltuutettu
maakuntavaltuutettu
